Päivän opiskelujuttuja aiheesta Ympäristötekniikka

Kokeessa on vain yksi tehtävä:

Tehtävänä on kirjoittaa pohdiskeleva essee, joka käsittelee liikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja keinoja vaikutusten hallintaan. Essee muodostaa yhteenvedon asioista, jotka esseen kirjoittajan mielestä ovat olleet oleellisia opintojakson aikana käsitellyissä asioissa. 

Naputtelin tekstin valmiiksi, nyt täytyy vaan muistaa kaikki että voi sitten kokeessa tuon kirjoittaa...

Liikenteen ympäristövaikutukset ja keinoja niiden hallintaan

Liikenteen ympäristövaikutuksiin luetaan perinteisesti erilaiset kasvihuonekaasujen päästöt, meluhäiriö sekä tärinä. Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Suomen kasvihuonepäästöistä liikenne aiheuttaa laskentatavasta ja yhdisteestä riippuen 20 - 60%. Kuitenkin on huomioitava että globaalissa mittakaavassa Suomen liikenteen osuus päästöistä on noin 0,005 %. Suomen tilanteeseen vaikuttaa olennaisesti paikalliset erityisolosuhteet kuten kylmä ilmasto sekä suuri ja harvaanasuttu maa. Mainituista olosuhteista ainoastaan asumistiheyteen voidaan vaikuttaa ilman ulkopuolista toimijaa. Radikaalina Endlösung tyyppisenä ratkaisuna on asujaimisto pudottaminen tasolle nolla. (Idean isä Josef Stalin: ”Ongelma on ihminen, ei ihmistä ei ongelmaa”) Äärimmäisenä tehokkuusvaihtoehtona voitaisiin pitää koko kansan kokoamista yhteen suureen asumiskeskittymään jossa jokainen kortteli tarjoaisi korttelin asukkaille perustoiminnot niin ravinnon, työn kuin viihteen puolella. Ravinto tuotettaisiin erilaisilla synteettisillä leväviljelmillä ja loppuosa maasta jätettäisiin luonnontilaan sekä pienille roboteilla toimiville viljelyksille. (Idea alkujaan Isaac Asimov: Teräsluolat) Tässä mallissa liikkuminen voidaan minimoida koska kaikki palvelut ovat muutaman askeleen päässä joten liikenne ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Energian tuotto tapahtuu 4:nen sukupolven GIF/torium-reaktoreilla.

Kuitenkin jos tavoitteena on pitää koko maa asuttuna ja mahdollistaa ihmisarvoinen elämä myös maaseudulla liikenteen ympäristövaikutuksia pienentäen vaihtoehdoiksi jäävät joko elämänrytmin muuttaminen vähemmän hektiseksi tai siirtyminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Vaihtoehtoisista liikkumisen energianlähteistä sähkö on ongelmallinen koska jo tällä hetkellä suuri osa Suomessa käytetystä sähköstä on tuontitavaraa joten sähköautojen lataaminen edellyttäisi paria suurta ydinvoimalaa ja sähköverkkoa joka kestää vaadittavan kuormituksen (taas saadaan joulun tienoilla kuulla toiveita että kaikki eivät paistaisi kinkkua samaan aikaan ja napsauttaisi sähkösaunaa päälle samoilla kellonlyömillä). Muina vaihtoehtoina olisi etanoli, biokaasu tai vety. Näiden kaikkien perimmäisenä ongelmana on tarve ajoneuvokannan uusimiseen lisäksi kaasuvaihtoehdoissa myös jakeluinfrastruktuurin uusimisen tarve. Kaikki vaihtoehdot vaativat valtion tietoista panostusta ja ahneuden hillintää, autokanta saataisiin uudistumaan nollaamalla tietynmittaiseksi siirtymäajaksi (tilapäinen) autovero vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviltä ajoneuvoilta tukien valittua polttoainevaihtoehtoa. Ajoneuvokannan uusiutuessa jakeluverkko lähtisi kehittymään ja verohelpotuksin voitaisiin tukea syrjäisempien alueiden infran kehittämistä.

Lopuksi ennen Suomalaisten elämän ylenpalttista lisää vaikeuttamista reality check, vuoden 1990 tilastojen mukaan koko valtion hiilidioksidipäästöt olivat n. 0,25% koko maailman hiilidioksidipäästöistä joten edes mainittu Endlösung ratkaisu ei ihmeemmin tilannetta heilauttaisi mihinkään suuntaan.