1. päivä RMK-Viitasaari
Uuuteen pyörään totutellessa normaali reittiä Vehoniemeen jossa ensimmäinen tauko. Siitä Kangasalan ohitse tietä 58, mukavaa tasaista pudottelua ja pyörä tulee tutuksi pikkuhiljaa. Keuruulla tauolle sadekuuron ajaksi ja sitten liikkeelle. Ehdin ajaa n. 10 km kun alkaa aivan järjetön ukkoskuuro, sadepisarat tuntuvat puvunkin läpi kuin neulanpistot. Pysähdyn vaihtamaan sadehanskat ja teen amatöörivirheen, avaan visiirin nähdäkseni paremmin laukkua penkoessa, seurauksena se että visiiri on täynnä pisaroita myös sisäpuolelta ja näkeminen lähes mahdotonta. Seuraa hetki kiroilua ja paperinenäliinojen haeskelua mutta sitten matka voi jatkua. Voimakas pyörä ja märkä asfaltti yhdistettynä lukuisiin pikipaikkauksiin muodostaa hankalan yhdistelmän, tunnen kuinka etunen lipsahtaa mutta onneksi pito palaa ennen kaatoa. Pääsen suhteellisen nopeasti pois kuuron alta ja matka jatkuu pikkuisen helpommin. Väätäiskylän kohdalta käännyn tielle 633, hyvä ratkaisu koska tästä eteenpäin 58 näyttää olevan korjauksen alla ja käytännössä hiekkatietä. 633 on mukavaa mutkaa ja nopeus tuppaa nousemaan, ketään ei näy missään kunnes huomaan peilistä lähestyvän auton. Hyvä mutkasarja jonka läpäisen nopeudella 110 ja vilkaisen uudestaan peiliin, henkilöauto on liki perässä kiinni, näkyy olevan Skoda jota on koristeltu sijoittamalla katolle kaikenlaisia valoja ja kylttejä, gyy prkele. Siniset vilkut eivät syty eikä pysäytysvalo mutta etusektorissa on linja-autopysäkki, jarrutusta ja vilkku oikealle samalla laskeskellen mielessäni sakon suuruutta. Kaarran pysäkille kun gyy pyyhkäiseen ohitse muuttumattomalla vauhdilla ja on kadonnut seuraavan mutkan taakse ennenkuin ehdin edes tajuta mitä oikeastaan tapahtui. Polttelen tupakan pysäkillä ja ihmettelen mutta ketään ei näy eikä kuulu ja hetken päästä kiihdytän takaisin autiolle tielle ja kuin uhallakin päästän nopeuden nousemaan taas samoihin. Koska aikaa on päätän poiketa Kyyjärvelle, pyörin hetken kylällä ja tuen paikallista yritystoimintaa tankkaamalla ja ostamalla jotenkin epämääräisen oloisesta tarvikeliikkeestä purkillisen ketjuöljyä. Viitasaarelle Sinistä tietä pitkin ja yöksi hotelli Pihkuriin, huone on aivan loistava omalla parvekkeella ja järvinäköalalla, siisti, tilava ja valoisa. Illallista hotellin ravintolassa, varsin hyvää ja lopuksi teen vielä paikalle palveluksen ja lupaan olla tulematta karaoke-iltaan laulamaan.

2. päivä Viitasaari-Kitee
Koko päivän lämmintä ja aurinkoista. Valitsen tarkoituksella pieniä teitä ja pääsen ajamaan mutkia täysin omassa rauhassa. En malta pitää taukoja vaan ajan kuin transsissa täysin mutkiin keskittyen, tuntuu kuin jo pelkästään se että ajan näitä teitä antaisi niille olemassaolon oikeuden, keskittymisen seurauksena nopeus nousee hitaasti mutta tasaisesti. Lopulta onneksi pöllähdän pikkukylään jossa päätän pitää tauon, lähden uudestaan liikkeelle mutta en enään pysty tavoittamaan samaa tunnelmaa joten nopeudet pysyvät maltillisina rajoitus + ALV. Tiellä 534 tietyö jossa osun jonkilaisen kasteluauton perään, soraa, vettä ja mutaa ja pyörä on sen näköinen. Tällä pätkällä on molemmissa päissä liikenteenohjaus mutta eikösvaan vastaan tule vanha mies mopedilla, se jää epäselväksi miten oli päässyt ajamaan muuta liikennettä vastaan mutta niin vaan sitkeästi köröttelee ja viittoo autoja väistämään. Liperin ja Rääkkylän välillä lossikyyti, Rääkylässä tapaan tauolla paikallisen marketin pihassa vanhemman motoristin jonka kanssa jutellessa vierähtää pidempi tovi. Vielä tankkaamaan Kiteelle ja yöksi Pajarinhoviin.

3. päivä Kitee-Mäntyharju
Aurinkoista ja lämmintä, Savonlinnassa ruuhkaa ja kaupungin läpiajo kestää ja kestää. Tie 14 tuntuu tylsältä joten siirryn tielle 435. Taas kerran mukavaa pientä mutkatietä jota on nautinto päästellä. Nautintoa häiritsee tien lukemattomat pikipaikkaukset jotka ovat prkleellisen liukkaita ja sotkevat ajolinjaa, mutta kun etunen on jälleen pariin kertaan muljahtanut alla niin alkaa uskomaan ja väistelemään. Tieverkoston kunto alkaa olla jo kansallinen häpeä, mihin perhanaan oikein hukkuvat ne rahat joita kerätään veroina tienkäyttäjiltä. Pistohiekassa tauko ja maisemien ihailua. Matkan loppupuolella lähellä Mäntyharjua 3 joutsenta syömässä pellolla.

Mäntyharjulta kotiin mutkia ajaen mutta muuten varsin tapahtumaköyhää matkaa. Koko reissun kilometreiksi tuli 1405 km ja pyörä ensimmäiseen huoltoon.