Tarkoituksena oli puoliskon kanssa ulkoiluttaa pikkuisen Banduja etteivät raukat kokonaan masennu tuonne autotallin perukoille. Tieltä 54 kääntyminen kohti Hausjärven kirkkoa josta tarkoituksena jatkaa Hikiälle ja Hyvinkäälle. Hyvinkäyttäytyvänä motoristina, lähestyessäni Hausjärven kirkon edessä olevaa kiertoliittymää, pudotan nopeuden rajoituksen mukaiseksi ja ajan tuohon kiertoliittymään sisään. Tässä vaiheessa tajuan että Karhintieltä (pieni hiekkatie joka tulee samaan liittymään) tuleva harmaa Seat?, jota ohjastaa arviolta 80v. pystyynnostettu kuurosokea kyrpä, ei tee mitää väistämiseen liittyvää vaan jyrää tyynesti suoraan kolmion takaa liittymään. Raakaa jarrutusta ja saan kuin saankin Bandun pysähtymään niin että eturenkaan ja kotilon väliin mahtuisi helposti puolet sunnuntain hesarista, huomionarvoista on että ko. kuurosokea ei tässäkään vaiheessa hidasta tai pysäytä vaan jatkaa matkaa. Suoritan ajoesityksen kunniaksi kannustavan palautteen johon kuuluu torven soittamista, nyrkin puimista ja naama punaisena karjumista. Suunnittelen jo vakavasti lähteväni perään lukemaan pikkuisen lakia kun näkyy kääntyvän kirkon takana menevälle asuinalueelle johtavalle pikkutielle. Puolisko viittoo kuitenkin jatkamaan matkaa ja ilmeisesti adrenaliinit ovat vielä sen verran korkealla että vedätän koko matkan kirkon edustalta hautausmaan luokse 1 silmässä ja kierrokset luokaa 10 000, tarkoituksenani kokeilla saako spontaaneja ylösnousemuksia tapahtumaan. Tämän mielenosoituksen jälkeen pulssi tuntuu laskeava takaisin alla 200 lukemiin ja loppumatka sujuukin rauhallisissa merkeissä.