Pyörän mitttariin tuli 1343 km, ajoreitti Kalajoki-Jämsä.
Ensimmäinen päivä: Pitkä ajo Kalajoelle, 518 km. Ruovedellä huomiota kiinnittää karavaanari joka ajaa ennen minua asuntoautollaan tankkamaan, syöttää automaattiin 20€ setelin ja hanskat käteen ja tankkaus. Tämän jälkeen hanskat pois, ohjaamosta seuraava 20€ seteli ja uudestaan tankkaus tällä summalla. Perillä Kalajoella klo. 18.00 eli päivän kokonaisajoajaksi n. 9 tuntia.
Toinen päivä: Pyöriskelyä Kalajoen lähialueilla, reittinä Alavieska-Ylivieska-Oulainen-Merijärvi. Paikalliset maanviljelijät ”huvittelevat” levittämällä multaa teille ja ajotavoista päätellen joko normaalit liikennesäännöt eivät koske traktoreita tai sitten moiset säännöt on autuaasti unohdettu.
Kolmas päivä: Näen peltikolarin aamupäivällä, vastaan tulevalla kaistalla ajava auto hidastaa jolloin sen perässä tulija lähtee ohittamaan. Kyseessä on kuitenkin tilanne jossa paikallisten tapojen mukaisesti ollaan kääntymässä vasemmalle mutta ei raskita käyttää vilkkua. Edellä ajanut siis kääntyy kulkusuunnassaan vasemmalle ja ohituksen suorittaja laappaisee tämän nokkaa lyhyemmäksi. Jarrutan ja seuraan hetken mielenkiintoista keskustelua aiheesta kuka teki ja mitä sekä kuka luuli kenenkin tarkoittaneen ja mitä. Surkea Opelinritsa S__-387 kiusaa roikkumalla kahden edelläajavan moottoripyörän perässä, katselen hetken touhua Opelin perästä jonka jälkeen ohitan ja jään jonon kolmanneksi, teen turvaväliä edelläajavaan pyörään ja näyttelen Opel kuskille kansainvälisiä käsimerkkejä jonka jälkeen turvaväli alkaa parantua.
Tienpinta on paikoitellen märkä mutta yhtään sadekuuroa ei osu kohdalle, poikkean Kyyjärvellä tauolle ja saan huikopalaksi paikalliselta myyjältä voissa paistettuja muikkuja, todellista herkkua. Jämsässä hotellissa ei oli ilmastointia, lämpötila huoneessa 32 astetta, ravintola ei ole avoinna viikonloppuisin mutta saan kuitenkin syödäkseni hyvän annoksen.
Neljäs päivä: Nukun koko yön ikkuna täysin levällään, lämpötila aamulla huoneessa 27 astetta. Aamiaisella ilmeisesti uunituoreita sämpylöitä, hyviä ovat. Suuntaan takaisin pohjoiseen Korpilahdelle ja kierrän päijänteen. Ajelen nättiä maisemareittiä Pulkkilan harjun kautta kotiinpäin, tankkaan Lammilla järjettömän hintaista polttoainetta mutta hukkuvan ei sovi laskea kultaansa. Viimeinen tauko Suvirannassa jossa tapaan vanhoja tuttavia ja kuulumisten vaihdossa menee ”hetkinen”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti